Translate

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yhteisöllisyyttä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Yhteisöllisyyttä. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. helmikuuta 2014

Kiusattu, jahdattu ja loputtomiin vainottu!


Kekkä siinä kättävääntää..













Jätin rikosilmoituksen vainoamisesta ja hain lähestymiskieltoa ihan "aikuisten oikeesti", ettei noin niinku ole tarvinnu lapsia pyytää "todistamaan"..



Tein puhelimitse jo 11.1.14 Etelä-Pohjanmaan poliisille rikosilmoituksen alustavana ja sieltä ilmoitettiin, että poliisi "ottaa yhteyttä"? No, ottihan se ja yritti nähtävästi 1.1.14 rikoslain lisäyksen vainoamisesta, ikään kuin *ohittaa* vanhalla ilmoituksella, jota ei viitsitty vaivautua edes tutkimaan aikanaa? Erikoista oli sekin, että kun tuota em. sähköistä ilmoitusta tein, niin ensimmäisen version aikana minut "heitettiin poliisi.fi sivuilta ulos". Vasta toisella yrittämällä sain em. ilmoituksen jätettyä!

torstai 13. helmikuuta 2014

Vainoaminen ja pitkään jatkuneet kiusaamiset oikeushallinnon saralla "pikkurikoksiako", joita ei viitsitä edes tutkia?


Tätä kuvaa olen usein lainannut ja käyttänyt jutuissani tunnisteen alla "yhteisöllisyys" molemmissa blogeissani, sillä se on ainut kuva ja joka jo ottohetkellä 29.3.12 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa Alavuden istuntosalissa aikaansai sen tunnereaktion asianosaisten taholta, joka alunalkaen vahvisti käsitystäni ja epäilyä siitä, että Laakson perhettä vastaan oli olemassa systemaattinen suunnitelma ja ns. "klikki", että meidät piti saada häädettyä asunnostamme keinoja kaihtamatta ja kukaties pois koko Alavudelta??

Kuvassa ex. naapuri Riitta Hietala, joka oli häätömme ja kiusa/vainoamiskampanjan aluillepanija Alavuden asemalla Haapatiellä. Vieressä hänen Turkulainen avustajansa ja ns. "klikin" edusmies, sillä hän on konsultoinut ja avustanut niin Riitta Hietalaa, kuin myös minun tilauspahoinpitelijääni Pekka Koivistoa Seinäjoelta, sekä ilmeisesti vielä konsultoinut Hietalan pitkäaikaista työkaveria ja ns."todistajaa" Marjo Rasia, (ilmeni oikeudenkäynnissä E-P:n KäO:n istunnossa Alavudella 29,1.14). Nyt näin jälkeenpäin, ymmärrän, että miksi hän kertoi "tärinneensä 2 kuukautta", ennenkuin jätti rikosilmoituksen väitetystä "oikeudenkäynnissä kuultavan uhkaamisesta". Kannattaa tutustua Korkeimman oikeuden prejuridikaattiin 2012:57. Palaan aiheeseen myöhemmin..

Se, että hän on avustanut molempia osapuolia niin tilaajaa, kuin myös pahoinpitelyn suorittajaa, niin ei hän "ahneuttaan" ole sitä tehnyt, kun palkkiot yleisessä oikeusavussa on sen verran pienet. Hän on alunalkaen ollut Suuremman Hunajapurkin äärellä! Kukaties tavannutkin Joulupukinkin?

Kaikki alkoi siis n. 5 vuotta sitten:

Asuimme puolisoni Riitan kanssa Alavuden Sapsalammella, jonne muutimme Lahdesta syksyllä 2004. Kohteena oli kaksi rivitalokiinteistöä Hautavuorentiellä ja aivan järven tuntumassa "Hautalampi". Paikka oli viihtyisa ja rauhallinen, todella viihtyisä  paikka jo koiraakin ajatellen. Ainut miinus oli välimatkat Alavudella 18 km ja Virroille 27 kilometriä.

Kun muutimme, niin noissa rivitaloissa oli jokainen huoneisto vuokrattu eli 5 kpl. Ajan saatossa, ihmiset muuttivat työnperässä ja muutoinkin lähemmäs keskustaa Alavudelle. Joku muutti Virroille ja toinen Töysään. No, kuitenkin vuokralaisia tuli ja meni.. Me viihdyimme!

Syksyllä 2009 Alavuden asuntotoimen isännöitsijä kävi vierailulla ryhmän kanssa tuolla rivitaloilla ja mielenkiintoni heräsi siihen, että he kiertelivät jokaisen tyhjän asunnon läpi, paitsi meidän ja yhtä kulmaasuntoa lukuunottamatta, räpsivät valokuvia. Muistan miten isännöitsijä istui asuntomme pihamalla keinussa ja humyili meillepäin, sekä samalla napsi valokuvia huoneistomme julkisivusta, jota asutimme..

Syy selvisi kuukauden päästä. Asunnot oli laitettu myyntiin kaupungin omille verkkosivuille? Meille vuokralaisille ei kerrottu mitään, jota pidin vähintää outona menettelynä. Olisihan meitä pitänyt informoida edes kirjeitse!

No, ei tässä vielä mitään. Sitten aikaa kuluneena 1½ vuotta, oli kaupunki saanut ensimmäisen varteenotettavan ostajaehdokkaan ja varsinkin, kun kiinteistöistä "Laaksoista" haluttiin päästä eroon, niin, niitä myytiin "sopivaan hintaan". Paikallinen insinööritoimisto oli jättänyt ostotarjouksen, joka eteni valtuuston käsittelyyn ja se hyväksyttiin. No, ei tässäkään vielä mitään outoa ja ihmeellistä, vaan tähän asti asiat olivat edenneet aivan laillisesti, mutta sitten kun kaupat piti vahvistaa kaupanvahvistajalla, niin vasta tässä vaiheessa Alavuden kaupunki haki ARA:lta myyntilupaa aravalainoitettuihin 2 rivitalokiinteistöön?

Kaupat ostajan ja kaupungin välillä syntyi tammikuussa 2011, mutta miksi kaupunki ei heti hakenut myyntilupaa, kun kohteita alettiin julkisesti ja virallisesti valtuuston siunauksella myymään jo siis syksyllä 2009? Oliko tällä menettelyllä kaikkinensa jotain osuutta siihen, että ensimmäisen blogini avasin 24.6.2009 http://erkkikalevilaakso.blogspot.com/ 

Midät siis ikään kuin "pakkohäädettiin", myymällä asunnot alta ja muutto Alavuden keskustaan, josta isännöitsijä löysi nykyisen kohteen jossa asumme. Siitä on täällä blogissa mainintaa jo loputtomiin, kunka paljon meitä on kiusattu ja vainottu, sekä yritetty häätää! 

Kun molemmista blogeistani kahlaa ja käy kaikki kirjoitukset tämän "yhteisöllisyyttä" tunnisteen alta, niin saa kokonaiskuvan ja käsityksen siitä, mitä helvettiä tämä on meille ollut! Tämän soisi jo viimeistään nyt loppuvan ja vetoankin tässä asianosaisiin, että jättäkää Laaksot rauhaan..







tiistai 12. maaliskuuta 2013

Avoin vetoomus ja nöyrä pyyntö maamme lakimiehille ja naisille.


Kuvassa edesmennyt ja kunnioitettu rikosasianajaja Aarno Arvela Helsinki. Kuva googlen kuvahausta.

Aarno oli kaikinpuolin poikkeuksellinen juristi ja hyvä ihmistuntija. Hän otti hoitaakseen hankalimmatkin jutut, silloinkin kun toimistossa oli "ruuhkaista", eli juttukalenteri täysi, niin hän teki tilaa ja siirsi jotain muuta!

Opin tuntemaan hänet vuonna 1993, kun eduskunnan ns. "musta listan" jutussa käräjätuomari määräsi hänet avustajakseen ja juuri sen johdosta, kun kukaan muu ei pyynnöstäni juttua halunnut ottaa. Aarno "hyppäsi lennosta" vielä vireillä olleeseen oikeuden pääkäsittelyyn ja pyysi lykkäystä tuomarilta tutustuakseen asiaan. Tuo "lennosta", siis siitä syystä, että hänellä oli juuri toinen oikeudenkäynti päättynyt ja oli senhetkisesti vapaa.

Aarno Arvela hoiti asian parhaalla senhetkisellä prosessifaktoilla hyvin ja laati myös valituksen Helsingin hovioikeuteen erinomaisen oivallisesti, lausuen mm. valituskirjelmässä, että "hovioikeus voi todistelun kaikkinensa kuulla ääninauhoilta kokonaiskuvan saamiseksi", tietäen varsin hyvin ettei mitään ääninauhoja enää ollut käytettävissä, kun käräjätuomari oli ne ennalta tuhonnut "ylitse nauhoittamalla"!

(Päivitys 27.3.13): Kävin eilen asianajotapaamisessa ja sain juristin, joka laatii valituksen Vaasan hovioikeuteen. Asia on nyt  senverran hektinen ja arka, joten haluan hänelle täydellisen työrauhan ja paltaan aiheeseen sitten kun on valitus sisäänajettu, niin laitan sen tännä vastineineen päivineen.

Pyydän nyt näin blogissani, että joku asianajaja tai lakimies ottaisi asiamme ajaakseen, eli laatisi valituksen minun ja puolisoni puolesta Vaasan hovioikeuteen. Aikaa siihen vielä on reilusti, mutta ei koskaan liiaksi, sillä valitus on jätettävä 2.4.2013 mennessä.

Olen soitellut ja lähetellyt lukuisia sähköposteja, mutta kenellekään ei tunnu kelpaavan asiamme. Etelä-Pohjanmaan Seinäjoen oikeusaputoimistokin on asian heivannut ja ainoana perusteena se, ettei Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden määräämä Lapuan (nykyisin 1.1.13 Etelä-Pohjanmaan Seinäjoen) julkinen oikeusavustaja Tapani Ojala toiminut asiassa puolueettomasti ja päämiehen (minä/puolisoni) edun mukaisesti. Joulukuun 18 päivä 2013, olin pakotettu irrottamaan hänet ja ajoin asiamme itse käräjäoikeudessa 21.2.2013.

Olen hyvin väsynyt tähän jatkuvaan vastoinkäymiseen ja *peliin*. En itse enään jaksa ajaa valitusta hovioikeuteen, enkä ole oikeusjuttuja tuomioistuimissa vuosiin ajanut. Olen sairaseläkkeellä, kun kolme vuotta sitten sairastuin vakavasti ja mielestäni on kohtuutonta vaatia, että omassa asiassaan pitää puolustaa ja ajaa eri oikeusasteissa asiaansa.

Itse en ole mielestäni toiminut, saati ollut kohtuuton, kun vaadiin julkiselta oikeusavustajalta, että kaikki jutun asianosaiset on haastettava oikeuteen vastaajiksi, myös Riitta Hietala ja puolisonsa Petri Salonen. Tämä oli se kysymys, että irtisanoin Ojalan ja laadin haastehakemuksen ja yhteiskäsittelypyynnön itse!

Liitän oheen viimeisten e-mailien lisäksi, oikeusministerion päätöksen 23.8.2010, sekä EU-tuomioistuimen kirjeen ja ajamani valituksen sinne 19.3.2010.

Olin antanut vielä mahdollisuuden ns. "toisintoimimiseen", eli kun käräjäoikeus Etelä-Pohjanmaan tuomari, oli määrännyt minulle avustajakseni Tapani Ojalan, niin minulla olisi ollut tuolloin mahdollisuus kieltäytyä siitä ja vedota tuohon seikkaan, että "Lapuan oikeusaputoimisto jo kesällä 2010, siirtänyt oikeusapua koskevan pyyntöni oikeusministeriön päätettäväksi". Luottamus oli jo tuolloin mennyt, mutta annoin mahdollisuuden joka osoittautui turhaksi!

Tässä asiassa, kuten kaikissa muissakin asioissani on politiikka ja juridiikka mennyt sekaisin ja siis siksi vaikeaa, mutta pyydän ystävällisesti jos vain joku voisi avustaa valituksen tekemiseen Vaasan hovioikeuteen, niin ota yhteyttä e-mailiin: erkkikalevilaakso@gmail.com

Asiakirjat alla:



















Laitan tähän vielä lääkärinlausunnon, joka kuvastaa sitä, etten turhaan sano olevani todellakin (väsynyt)! En yleensä revittele potilastiedoillani, mutta teen nyt poikkeuksen ja se on viimeinen!!


maanantai 11. maaliskuuta 2013

Olenko minä oikeuden visvasyylä, syväkuppa, alin ostettu näytelmä?




Kuvassa nätti Tamma. Oikeusministeri Henriksson, joka jäi eduskunnassa kyselytunnilla verekseltään kiinni siitä, ettei tuntenut "vallan kolmijako-oppia".

(Päivitys 11.3.13, klo. 18:40), kopiot käymästäni kirjeenvaihdosta Etelä-Pohjanmaan oikeusaputoimiston kanssa ja voidaan perustellusti kysyä, "kuka tätä operettia johtaa ja tahtipuikkoja heiluttaa"? Täydennys jutun loppuliitteinä.

Kun isäntä saapui kommennustöistään tiliviikonlopuksi kotiin hieman rehvakkaalla päällä ja tokaisi kyökin pöydässä tyytyväisenä istuskellen emännälleen, joka oli ruokaa laittamassa, että "katohan sie akka tänne ja isäntä paukutteli paksua lompakkoaan kyökin pöytää vasten ja tokaisi, että se valta on täällä".. Emäntä siihen hetken hiljaisuuden jälkeen nosti hameenhelmaa ja sanoi kiukkuisena isännälleen, että "se todellinen valta on täällä ja tehosteeksi taputteli kädellään tussuaan"..

Tiedustelin tänään 11.3.2013 Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudelta, että oliko syyttäjä Riina Sakala ilmoittanut tyytymättömyyttään säädetyssä määräajassa oikeuden päätökseen 28.2.13, koskien pahoinpitelyäni- ja kotirauhan rikkomista, sekä puolisoni Riitan osalta kotirauhan rikkomista. Olen selostanut asiaa blogissani http://erkkikalevilaakso.blogspot.com/. Siellä viimeisin teksti 1.3.13.

Vastaus oli juuri sellainen, kuin odottaa saatoin, että syyttäjä Sakala ei ollut tehnyt tyytymättömyyden ilmoitusta, vaikkakin vaati oikeuden pääkäsittelyssä 21.2.13 ja kanteessa Pekka Koivistolle peräti ehdotonta vankeutta!

Syyttäjän prosessiego oli saanut siis orgasmin oikeuden hylätessä kaikki syytteet ja vaateet Laaksojen suhteen  ja nyt syyttäjä on "rikoskumppaninsa" Riitta Hietalan kanssa hyvin tyytyväinen! Seuraavaksi voivat katsoa uusia "rahastuksen kohteita"..

Pienenä vinkkinä: "Nyt ja juuri nyt, kannattaa laittaa autonvaihto harkintaan ja tietysti muuta pientä esim. hieman uusia "kodinkoneita tms.". Etelän aurinkoonkin olisi hyvä lähteä ottamaan sitä hyvin ansaittua möllykkää".

Harmi, ettei minulla ole laittaa valokuvaa tämän jutun yhteyteen tuosta petolinnun perseestä, joka tuplaraiskasi Laaksojen oikeusturvan, mutta korvasin sen epäkohdan oikeusministerin kuvalla.

Ainut hyvä asia on se, että minun asianomistajan ja (rikoksen uhrin), ei tarvitse pyytää hovioikeudelta valituslupaa, kun se joutuu ottamaan kantaa ja järjestämään  pääkäsittelyn, todistajien kuulemisineen sellaisenaan, kun pahoinpitelystä on säädettynä sanktiona "sakkoa tai kaksi vuotta vankeutta". Toisekseen, vaadin Pekka Koivistolle jutun pääkäsittelyssä Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa 21.2.13 rangaistusta törkeästä kotirauhan rikkomisesta, tätähän ei käräjätuomari Matti Himanen lainkaan kirjannut tuomiolauselmaan! Myös törkeästä kotirauhan rikkomisesta on sanktiona sakkoa tai 2 vuotta vankeutta, "kun kotiimme tunkeuduttiin pahoinpitelytarkoituksessa"..

Nyt sitten emme saa palvelua Suomeksi, saati Ruotsiksi Etelä-Pohjanmaan oikeusaputoimistosta Seinäjoelta ja syynä se, että menin ja irrotin avustajaksi "määrätyn kruununjuristin" eli johtavan julkisen oikeusavustajan Tapani Ojalan joulukuussa, hieman ennen joulua..

Voisiko ihan itse oikeusministeri puuttua hallinnonalansa ongelmaan, kun Suomen kansalaisilta evätään ja anastetaan oikeus oikeushallinnon palveluihin, kuten meiltä nyt. Liitän oheen e-mailit Seinäjoen oikeusaputoimiston kanssa:







Täydennys 11.3.13, klo. 18.40:










keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Pohjolan "blogiguru" kertoo..


Kuten olen blogini profiilissa maininnut, niin ehdottomia suosikkielokuviani on Jouko Turkan "kiimaiset poliisit", 5 osainen tv-sarja vuodelta 1993 YLE:n esittämänä. Tässä alla nyt hieman "kiimaa.. ja *peliin haluavia*, sekä poliiseistakin hieman".


Kuvassa nettipoliisi. Mikäli lukija huomaa aina välillä blogejani selatessa, että on outoa hidastelua tai et pääse sivuilleni "sivusto ei ole käytössä" tai muuta sälää, niin älä ihmettele, sillä nettipoliisi on vain työssään ja tekee parhaansa, ettei kävijälaskurit toimi ja muutoinkin taistelee "kiimassansa Laakson sananvapautta vastaan"..

Etelä-Pohjanmaan rikospoliisi antoikin minulle oikein lempinimen "blogiguru" ja kiitän siitä  ryk. Antti Hyyppää!

Kun nämä "virkagurut" viimeksi vierailivat kotonamme huhtikuussa 2012 ja veivät 2 läppäriä, puhelimen ja massamuistin mennessään, josta ei kuitenkaan mitään laitonta löytynyt, niin taisivat perkeleet asentaa jonkin "ajastingurun" massamuistiini, joka ei ole förkkinyt palauttamisen jälkeen! Valtio ja virkagurut saavat olla huoleti, sillä aika ja paikka on kun laskuguru tulee..

Näistä 6 casesta on siis tutkinta aikaa sitten päättynyt ja syyttäjä ei ole syytettä nostanut, ellei sitten syyttäjäguru pelaa aikaa? En hämmästyisi vaikka haastemiesguru kipittäisi haastetta minulle parinkin vuoden päästä siitä, kun tutkinta on päättynyt?

(Päivitys 15.2.13): Oikeudenkäynti 21.2.13 Etelä-Pohjanmaan KÄO:ssa kokoonpanoltaan on mielenkiintoinen, sillä asiassa tulee ennakkolistojen mukaisesti syyttäjänä toimimaan Riina Sakala, joka teki minusta tutkintapyynnön alla jo viimevuoden keväällä ja asiaa on ylipäätään "istuttu" enemmän kansliamenettelymuodoin, kuin itse oikeuden julkisessa pääkäsittelyssä!

Katsotaan miten menee, mutta varmaa jo nyt on se, että hauskaa tulee sillä objektiivisuus on kaukana tässä asiassa, jossa jokainen jo pelaa omaa nurkkapuolustustansa..