Viestintäoikeuteen erikoistuneelta tutkijalta Päivi Tiilikalta valmistui erityisen oikeaan osunut lausunto oikeus- ja sisäministeriölle, kun lähdesuojaa ollaan murtamassa ja kaventamassa poliitikkojen aktiviteetista johtuen.
Lähdesuojasta keskusteltiin ajoin vilkkaastikkin viime vuoden aikana, kun poliisi oli uudistamassa "esitutkinta- ja pakkokeinolakia", jonka johdosta sittemmin toimikunta oli raporttinsa jättänyt oikeusministeriölle. Toimikunta oli tuolloin ehdottanut, että "toimittajien lähdesuoja voitaisiin tietyissä tapauksissa murtaa jo esitutkinnan aikana, kun se nyt voimassa olleessa laissa voidaan murtaa vasta oikeudenkäynnissä.
Päivi Tiilikka on lausunnossaan sitä mieltä, että toimikunnan ehdottama peruste lähdesuojan murtamiselle on liian laaja ja avoin. Ehdotettu muotoilu kiinnittää huomion salassapitorikoksen vakavuuteen ja niihin seurauksiin, joita jonkin tiedon julkitulosta koituu sille, jota tiedot koskevat.
Sen sijaan samanlaista painoarvoa ei Tiilikan mielestä anneta julkaistun tiedon yhteiskunnalliselle merkittävyydelle. Tutkija korostaa selvityksessään, että lähdesuojan sääntelyssä pitäisi turvata yleisön oikeus vastaanottaa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa.
Sekä oikeus tiedon kertomiseen, että oikeus tiedon vastaanottamiseen, kuuluvat sananvapauteen.
Tutkija katsoo selvityksessään myös, että suomalaisten tuomioistuinten pitäisi suhtautua kriittisemmin yksityiselämän- ja kunnian suojaa koskevien suomalaisten lakien perusteluihin (eduskunta) ja antaa enemmän painoarvoa Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisuille. Suomen lakien perustelut ovat osin vanhentuneita.
Oikeusministeriö pyysi Tiilikkaa tekemään selvityksen muun muassa siksi, että Suomi on saanut EIT:ltä paljon enemmän tuomioita sananvapauden rikkomisesta kuin monet muut maat ja enemmän, kuin pohjoismaat yhteensä, kun toukokuun loppuun mennessä Suomi oli saanut 12 langettavaa tuomiota sananvapausasioissa. Ruotsille on tullut 2, Norjalle 5 ja Alankomaille 4!!!
Päivi Tiilikka on sitä mieltä, että sananvapauden rikkomiset Suomessa johtuvat ahdasmielisestä laintulkinnasta, ei voimassa olevasta lainsäädännöstä..
