On juuri satanut ensilumi Alavudelle ja Mira on ihmeissään. On marraskuun 27 päivä ja juoksuaika hetki sitten alkanut.
Ensikerran koirallamme on myös valeraskaus ja oksentelua 5-6 päivää, sekä ruokahaluttomuutta ja apaattisuutta (pesäpaikkaa etsien) ym.
Sitten alkoi runsasta vuotoa, joka ei enään selittynyt "juoksuajalla- ja valeraskaudella". Tämän johdosta soitin eläinlääkärille Alavuuteen 2.12.11. Kun esitin asiani, niin vastaus oli tyly ja sangen erikoinen, sillä eläinlääkäri pohti sitä, että "kun koiramme on (jo) 7½ vuotias, niin kannattaako sitä leikata "märkäkohdun tai kohtutulehduksen"-kyseessä ollen. Oireet viittasivat märkäkohtuun..
Päätimme jäädä vielä odottelemaan ja seuraamaan Miran tilaa. Itse etsin netistä kaiken sen tiedon, mitä nyt netti tarjosi kohtutulehduksen, märkäkohdun, valeraskauden ym. suhteen. Joka päivä mittasin koiraltamme kuumeen ja seurailimme, ettei tila mene pahaksi.
Itsenäisyyspäivän jälkeen, mittari tuli täyteen, sillä olimme viikon saaneet jo pestä "pyykkiä" 2-3 koneellista joka päivä ja hoidimme koiraa enempi kuin sairasta pientä lasta.. Vuoto oli runsasta ja aina levossa, joten tiesimme sen olevan märkäkohdun oireet. Se hieman vaikeutti tilanteen realisoimista (aika lääkärille), sillä vuoto oli enimmäkseen kirkasta ja ei haissut, kuten kohtutulehduksessa tai märkäkohdussa pitäisi.
Jälki oli aamuisin tälläistä:
Soitimme Alavuden eläinlääkärille, jonka nimeä en nyt korrektiuden tähden tahdo mainita 7.12.11, klo. 08.00. Hän totesi, "ettei he pysty koiraamme leikkaamaan, sillä se vaatisi (narkoosissa) tehdyn operaation. Suositteli soittamaan Seinäjoelle"..
Yritin saada vielä lähemmäksi leikkausaikaa- ja paikkaa. Soitin Ähtäriin, jonne olisi ollut vain runsas 20 km matkaa ja kun autoa ei ole, niin se kyydin järjesteleminen ottaa osansa. Ähtäristä vastasi kiukkuisen oloinen eläinlääkäri Suojaranta, joka sanoi, että "soita Alavuden eläinlääkärille, siellä on 3 eläinlääkäri, jotka leikkaavat kyllä"..
Ei siis, tarvinnut enempiä selittelyjä, vaan soitin lopuksi Seinäjoelle klo. 09.00. Saimme ajan leikkaukseen klo. 14.00 ja sehän sopi hyvin, sillä juna Alavudelta - Seinäjoelle lähti 12.53. Vastassa Seinäjoen asemalla odotti taksi.
Puhelimessa olimme sopineet alustavasti hinnan ja lääkäri oli todennut leikkauksen kaikkinensa maksavan n. 300 euroa. Tällä hyvä ja läksimme matkaan..
Kun veimme koiran Seinäjoen eläinklinikalle, niin Mira punnittiin ja tiedot otettiin ylös, jonka jälkeen sai nukutuspiikin ja nukahti rauhallisesti minun jalkoihini. Sitten leikkaussaliin. Me lähdimme tappamaan aikaa 2 tunniksi Riitan kanssa läheiseen baariin.
Kun haimme koiramme 16.00, niin Mira oli vielä nukutusaineen vaikutuksessa ja kannoimme hänet taksiin. Tuossa oli mielestäni törkeää se, että kun kysyin vastaanottovirkailijalta, jonka kanssa Miraa kannoimme, että miten me nostamme koiran autoon, niin vastaus oli tyly: "kipataan se tonne takakonttiin vain".. Näin teimme.
Olisi koiramme mahtunut taksin takapenkillekin hyvin ja tätä hämmästeli taksikuskikin, kun hän toi meidät Alavuuteen ja kotiin.
Vähempää ei osannut enään yllättää edes se, että 300 euron leikkauslasku oli "junamatkan aikana" muuttunut miltei 600 euroksi? Miten se tuplaantui muutamassa tunnissa??
No, ei tässä vielä kaikki. Kun odottelimme ja "tapoimme aikaa" kotonamme junan lähtöön Seinäjoelle, niin paikallinen valtuutettu (kaupungin), Yrjö Paukkunen poikkesi kylään. Kerroin hänelle ongelmamme ja hän soitti kyseiselle Alavuden kaupungineläinlääkärille ja tiedusteli häneltä, "etteikö todellakaan Alavudella kyetä koiraa leikkaamaan, että pitää ihan Seinäjoelle lähteä".. Vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä! Heti seuraavan päivän aamuksi olisi löytynyt aikoja?
Perkele, ettei voi enempiä hapettaa tälläinen saatanan veivaaminen ja puljaaminen! Meillä oli jo aika Seinäjoelle, kuten paikalliskunnanpieneläinlääkäri oli halunnut. Ihmettelen vain, että jos täällä ei "narkoosissa" kyetä leikkaamaan, niin miten he isoimmatkin eläimet hoitaa. Paikallispuudutuksellako?
Sekin vielä, että Miralta oli jätetty hoidonvastaisesti leikkuuhaava, joka tikattu, niin koko haava-alue n. 20 cm oli ilman suojalaputusta. Yleensä ja normaalisti, koirille kuten myös ihmisille, laitetaan "liimalaastasi, kangas, siden tms." - suojaamaan itse haava-aluetta. Tämä jos mikä, oli koiralle tarkoitettu kutsu, "käy kiinni avonaiseen haavaan ja nuole niin pirusti, notta pääset uudelleen heidän leikkauspöydälleen"..
Tässä kuvia, jotka otettu 3 tuntia leikkauksen jälkeen:
Ei tarvitse olla erkki, että ymmärtää sen, että koko vatsa ja leikkausalue olisi vaatinut suojakseen liimasiteen, ettei koira pääse sitä missä olosuhteessa nuolemaan. No, nyt koira paranee jatkuvassa valvonnassa ja öisin sillä on "antennisuoja" päässänsä! Ei tulehdu saattanos!
Paras lopuksi, nimittäin huokea hoitolasku, huokeine hoito-ohjeineen:
Lopuksi kuuluu tietysti "kiittää". Kiitos Alavuden kaupungineläinlääkärit Volanto, Laitakari ja Nurmi. Miettikääpä tykönänne, kuka on joukon heikoinlenkki ja alalle (mielestäni) sopimaton! Seinäjoelle erityiskiitos, että puhelin on pirissyt 7.12.2011! Hoito oli sen mukaista..
Jatkuu***
