Kuvassa Korkeimman Oikeuden presidentti Pauliine Koskelo. (Kuva lainattu Googlen kuvahausta).
Tänään tuli kuluneeksi päivälleen 9 kuukautta siitä, kun laiton Pauliine Koskelon toimistoon purkuhakemuksen (käsittelemistä koskevan pyynnön) isyyden vahvistamista varten. Tuo hakemus perustui 2 EIT ratkaisuun ja pyysin KKO:ta pyytämään asiassani lausuntoa EU-tuomioistuimelta. Asiasta ja sen käsittelystä ei ole kuulunut mitään?
Asiateksti, joka löytyy tästä blogista (alla), oli "lainvoiman saaneen tuomion purkuhakemuksen käsitteleminen KKO:n aloitteesta ja hakijan pyynnöstä, dnro H2009/137".
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo, voisitko ilmoitella missä vaiheessa asiani käsittely on, vai odotatko, että perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Söderman on jäänyt eläkkeelle? Vai odotatko, että eduskuntavaalit ovat menneet?
1 vuotis kakkukahveja odotellessa..
Vuosi meni jo ja mitään ei siis yhtikäs mitään ole kuulunut KKO:n taholta?
En pysty kuvittelemaan härskimpää EU-oikeuden halventamista ja välinpitämättömyyttä, kuin tämän, mitä Pauliine Koskelon mafiapehe korkeimmassa oikeudessa harjoittaa! Talo toimii kuin pahamaineisin porttola, jossa lihasta on ylitarjontaa ja huutokauppa käy kuumana..
1 vuotis kakkukahveja odotellessa..
Vuosi meni jo ja mitään ei siis yhtikäs mitään ole kuulunut KKO:n taholta?
En pysty kuvittelemaan härskimpää EU-oikeuden halventamista ja välinpitämättömyyttä, kuin tämän, mitä Pauliine Koskelon mafiapehe korkeimmassa oikeudessa harjoittaa! Talo toimii kuin pahamaineisin porttola, jossa lihasta on ylitarjontaa ja huutokauppa käy kuumana..
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan: senaattori Otto Stenroth, Samuli Sario, A. H. Saastamoinen ja Axel Lille. Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa. Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglas vaati Suomelta Pohjois-Suomea (Kemijoki rajaksi) ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi."
VastaaPoistaSuomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea, mitä Ruotsi yritti anastaa vielä 1918.
lyyxem.freehostia.com/teljo.htm
Presidentti Relander kaatui ruotsalaismielisyyteensä kuusi vuotta sitten [1931]. Olin mukana siinä kokouksessa, jossa maalaisliitto päätti olla asettamatta presidentti Relanderia uudelleen presidenttiehdokkaaksi. Ja se tapahtui juuri hänen ruotsalaisystävällisen politiikkansa takia.
Presidentti Svinhufvud ei kaatunut yksin ruotsalaisystävälliseen politiikkaansa, mutta se kuitenkin hyvin oleellisesti edisti hänen kukistumistaan.
- Veikko Heiskanen, kansanedustaja (ml), professori
lyyxem.freehostia.com/1930.htm
Vuonna 1905 yleistä äänioikeutta vastusti Huusis-lehti. Linkissä Tuulispään pilapiirros.
Piikkilangalla aidattu koulu Espoossa talvella 1908
Vähävaraisten torpparien ja muonamiehien ponnistuksilla syntyi Luukkaan eli Luukin kansakoulu vuonna 1906. Jouluna 1907 C.G. Avellan teetti koulurakennuksen ympärille piikkilanka-aidan sekä karkoitti kevätlukukauden alussa kouluun pyrkivät lapset pois.
http://suomenmaa.bravehost.com/
Painavaa asiaa Raimolta. Näin "ruotsittuneita ym. (pakkoruotseineen)" olemme?
VastaaPoista